Uuden SOSTES-sopimuksen ydinkohdat
SOSTES-SOPIMUKSEN YDINKOHDAT
Sopimuskausi ja palkankorotukset
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on voimassa takautuvasti 1.4.2020 alkaen ja päättyy 30.4.2022. Sopimuskauden pituus on 25 kuukautta.
Palkankorotukset sopimuskauden aikana:
- Yleis- ja taulukkokorotus 1.8.2020 lukien 1,3 %
- Yleis- ja taulukkokorotus 1.7.2021 lukien 1.5 %
- Lisäksi 31.8.2021 voimassa olleisiin vähimmäistasoihin tehdään 1.9.2021 alarajakorotukset. Vähimmäispalkkakorotusten kustannusvaikutus on noin 0,6 %:a.
Palkkaryhmien C−F vähimmäistasoja (palkkaluokat G19C/G18C, G22D, G24E ja G27F) korotetaan 1.9.2021 lukien seuraavasti:
- 0 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 2,0 %
- 5 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 1,1 %
- 8 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 0,7 %
- 11 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 0,5 %.
Palkkaryhmien A–B vähimmäistasoja (palkkaluokat G12A ja G16B/G15B) korotetaan 1.9.2021 lukien seuraavasti:
- 0 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 1,1 %
- 5 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 1,2 %
- 8 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 1,1 %
- 11 v. palveluslisäportaassa korotetaan taulukkopalkkaa 1,1 %.
Muun Suomen taulukossa C-ryhmän alaraja G18C nousee G19-tasolle G19C-alarajaksi ja B-ryhmän alaraja G15B nousee G16-tasolle uudeksi G16B-alarajaksi (palkkataulukko liitteenä).
Paikallisesti sovittavaa palkkaerää ei tule alalle lainkaan, vaan kaikki korotukset saadaan yleis- ja alarajakorotuksina. Yleiskorotuksilla ja alarajakorotuksilla pienennetään perusteetonta palkkaeroa yksityisen sosiaalipalvelualan ja kuntasektorin välillä. Alarajakorotukset kohdentuvat palkkataulukoihin sen mukaisesti, missä erot kunnan palkkatasoon ovat suurimmat. Alarajakorotus kohdentuu noin 60 %:iin alan henkilöstöstä.
Palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana noin 3,4 %. Alarajakorotusten myötä alan vähimmäispalkkataso nousee sopimuskauden aikana parhaimmillaan jopa 4,8 %.
Palkkausjärjestelmä ja palkkauksen kehittäminen
- Palkkausjärjestelmän uudistamisessa otettiin iso askel oikeaan suuntaan. Tehtävän vaativuus tullaan jatkossa huomioimaan työpaikoilla laajemmin. Esimerkkilistaa tehtäväkohtaiseen lisään oikeuttavista tekijöistä täydennettiin.
- Tehtäväkohtaisten lisien ja henkilökohtaisten pätevyyslisien maksuperusteet on selvitettävä henkilöstölle ja luottamusmiehelle. Näin ollen palkkausjärjestelmän avoimuus lisääntyy.
- Saatavuuslisä ja laatupalkkio lisätiin uusina elementteinä palkkausjärjestelmään.
- Sovittiin, että tulevalla sopimuskaudella jatketaan tehtävien vaativuuden huomioivan palkkausjärjestelmän kehittämistä.
- Perusteettomien palkkaerojen pienentämistä yksityisen sosiaalipalvelualan ja kuntasektorin välillä jatketaan myös tämän sopimuskauden jälkeen.
Kiky-tunnit poistuvat
- Kilpailukykysopimuksen myötä tulleet lisätunnit poistuvat 31.8.2020 tai lähinnä tätä ajankohtaa alkavan työvuoroluettelon alusta.
- Monilla aloilla kiky-tuntien poistuminen on jouduttu korvaamaan työnantajille esimerkiksi lisäämällä työnantajaa hyödyttäviä työaikajoustoja. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla kiky-tuntien poistumista ei kompensoitu työnantajille mitenkään.
Runkosopimukset
- Sosiaalipalvelualalla on paljon epätyypillisiä työsuhteita, joiden käyttämiseen tulee rajoituksia. Niin sanottujen runkosopimusten käyttöä rajoitetaan eli lisätään määräyksiä, jotka rajoittavat määräaikaisten lyhyiden sopimusten perusteetonta käyttöä.
- Lisäksi uusilla määräyksillä varmistetaan, että peräkkäisiä lyhyitä määräaikaisia tekevillä työntekijöillä on oikeus tasapuolisesti työsuhde-etuuksiin.
Muita olennaisia muutoksia työehtosopimukseen
- 5-päiväiseen vuosilomalaskentaan siirrytään (nykyisen 6-päiväisen sijaan) siirtymäajan jälkeen viimeistään 1.4.2022 ansaittavista lomista alkaen. Lomat eivät lyhene tai pitene. Jatkossa päästään eroon ns. lauantailaskennasta. Lue 5-päiväisestä laskennasta tarkemmin.
- Hälytysrahatasoja korotettiin 8 %−20 %.
- Sovittiin työntekijöiden kannalta edullinen laskentasääntö vaihtelevaa työaikaa tekevien (esim. 0−115 h 3 vk) arkipyhäkorvauksesta.
- Loma-ajanpalkka maksetaan jatkossa normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä toisin ilmoita kuukautta ennen loman alkua. Pyynnöstä vuosilomapalkka siis maksetaan ennen loman alkua.
- Työaikalain muutokset on huomioitu uudessa työehtosopimuksessa (mm. työaikamääräyksistä poikkeaminen, yötyön enimmäismäärä, vuorokautinen lepoaika ja varallaolo).
- Työvuoroluettelo on aina tehtävä täysiksi kalenteriviikoiksi.
- Täsmennettiin harjoittelijoiden palkkausmääräyksiä. Harjoittelijalta palkasta tehtävä vähennys on aina saman suuruinen.
- Kirjaus työhyvinvoinnin huomioimisesta työntekijän ja työnantajan välillä käytävissä keskusteluissa vuosittain.
- Oikeutta palkalliseen äitiyslomaan tarkennettiin. Oikeus palkkaan myös silloin, kun jäädään vanhempain-, tai hoitovapaalta uudelle äitiyslomalle.
- Lääkärintarkastusten ja rokotusten lukemista työajaksi täsmennettiin työaikalain mukaisesti.
- Paikallista sopimista täsmennettiin ja tuotiin lisäohjeistuksia mahdollisesta pidemmistä tasoittumisjaksoista sopimiseen. Niitä sopiessa on hyvä huomioida myös työntekijöille suunniteltavat pidemmät vapaajaksot.
- Työnantajan määräämät ja edellyttämät koulutukset luetaan työajaksi työaikalain mukaisesti.
- Henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä parannettiin:
- Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutettujen korvaustaulukoita korotettiin reilusti 1.8.2020 lukien (11 %−64 %).
- Luottamusmiehen ajankäyttötaulukkoa parannettiin.
- Työsuojeluvaltuutettujen ajankäytöstä otetiin sitovia määräyksiä työehtosopimukseen. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus riittävään ajankäyttöön.
- Tehtiin tarkennuksia luottamusmiesten valintaan liittyen.
